Kiirastorstai, 29. maaliskuuta 2018. Sisä-Suomen poliisin partio oli pysäköinyt autonsa Stockmannin viereen, Tuomikirkonkadun kävelytielle. Täysikuu paistoi kirkkaana taivaalta ja pakkanen oli painunut miltei -15 asteeseen, kun konstaapelit seurasivat pikaruokaravintolan edustaa. He olivat saaneet Virve-radion kautta ilmoituksen, jonka mukaan joku halusi tunnustaa rikoksen.
Hetkeä myöhemmin partioautoa lähestyi yön pimeydessä kaksi miestä. Heistä toinen nosti kätensä ylös, kuin antautumisen merkiksi. Kun konstaapelit puhuttivat miestä, hän ilmoitti haluavansa tunnustaa henkirikoksen.
Mikä pakottaa rikollisen astumaan esiin ja tunnustamaan tekonsa?
Suomen rikoshistoriaan mahtuu henkirikoksia, joiden tekijä on halunnut tunnustaa oma-aloitteisesti. Lisäksi on tapahtunut henkirikoksia, joissa tunnustusta ei ole saatu, vaikka näyttö on kiistaton. On tunnustuksia, jotka on saatu vasta piinallisten kuulustelujen jälkeen, ja tunnustuksia, jotka ovatkin peruuntuneet myöhemmin.
Tunnustajat - kun syyllinen päättää puhua pitää sisällään tarinoita kaikista näistä tilanteista. Kirjailija ja toimittaja Linda Rantanen tarkastelee kirjassa tunnustamisen osuutta rikosprosessin kannalta ja kuulustelun merkitystä tunnustuksen saamiseen. Lisäksi hän selvittää, millainen ihminen todella pystyy pitämään sisällään henkirikoksen.
Linda Rantanen on aiemmin kirjoittanut muun muassa kirjat Musta raivo, Jos minä en sinua saa sekä Kun kukaan ei kuule.