Muistan, kuinka huolissani olin sekavasta, pelokkaasta ja pahoinpidellystä veljestäni. Kaikki se veri, kipu ja sekavuus mitä silloin näin, tuli uniini monet kerrat vielä tapahtuneen jälkeenkin. Tämän jälkeen olen oppinut pelkäämään sekä Juhon että Janin hengen puolesta.
Olen ymmärtänyt, että voi tulla päivä, kun toista veljeä ei enää ole. Pahimmassa tapauksessa voisin menettää molemmat.
Kun perhe ympärillä horjuu, lapsi oppii ennustamaan pelottavat käänteet nopeammin kuin satukirjoista.
Michaelan lapsuudessa päihteet, pelko ja salaisuudet määrittelivät lähes jokaisen päivän rytmin. Hänen kotonaan rakkaus ja lohduttomuus elävät rinnakkain. Michaela kantoi taakkaa, joka ei olisi koskaan kuulunut pienen lapsen harteille.
Michaela nimittäin kasvoi kahden huumeriippuvaisen veljen rinnalla – ja aivan liian usein heidän varjossaan.
Tämä kirja vie lukijan syvälle perheen sisäiseen kiirastuleen, jossa pikkusisko oppi varomaan, vaikenemaan, suojelemaan ja selviytymään. Kirja ei ole kertomus ainoastaan kivusta. Se on myös tarina omasta menneisyydestään ulos kasvamisesta ja siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen vihdoin päättää valita itsensä. Kirja antaa äänen niille, jotka ovat joutuneet elämään läheisen päihderiippuvuuden keskellä – ja niille, jotka vielä etsivät tietä valoon.